Viime yönä oli mulle onnenpotku, kun nuorimmainen herätti neljän aikaan. Vein illalla kovaksi käyneitä leivänpaloja närhille. Nuorimmaisen nukahdettua uudestaan, katsoin ikkunasta ja näin mäyrän syömässä kannikoita. 31-vuotta tarvittiin siihen, että näin ekaa kertaa mäyrän. On sitten kaunis "otus", vaikka metsäsika toiselta nimeltään onkin röhkimisen ja metelöinnin takia. Jonkin verran tietoa oli korvan taakse jäänyt katsotuista Animal Planetin Englannin eläinten ystävästä Simonista. Simon työskentelee villieläinten eläinsuojelukeskuksessa, kuten vastaavasti Heidi Flaser täällä meillä. Ja jotta perheenjäsenillä ei aamulla ollut mitään mukisemista, kuvasin mäyrää silmät sikkurassa, nyt on todistusaineistoa! Täytyyköhän yöt valvoa kamera kourassa niin kauan, kun on vähänkin valosaa....
Mutta taas asiaan. Vettä on satanut aina silloin, kun ei pitäisi ja kuvista on tullut sisällä ihan kauheita. Näistä on kuvat jo ennestään täällä, mutta nämä lähti taas etsimään uutta kotia ja siitä syystä otin kuvan. Tähdet ei oikeuksiinsa tällä kuvalla pääse, mutta pääsihän äitini tekemä taulukin mukaan kuvaan!
Joulumyyjäiset 2008
Kommentit